Mikäli siis projektista yleensä tulee mitään. Ehkä ei kannattaisi, sillä ydinvoima ei ole vastaus muuhun kuin siihen, miten teollisuudelle saadaan halpaa sähköä, eikä enää siihenkään.
Tässä maassa on monessa kohdin juostu eurooppalaisten trendien ja vouhotusten perässä valuutasta lähtien ja suohon on päädytty. Valitettavasti samaan aikaan monet tulevaisuutta luovat suuntaukset ovat jääneet havaitsematta. Ehkäpä energiapolitiikassa kannattaisi vilkaista edes Saksan suuntaan, jossa ollaan vaivihkaa luopumassa ydinvoimaloiden kaltaisista fissioaikapommeista ja siirtymässä enenevässä määrin esim. aurinkoenergian käyttöön.
Ydinvoimaloista nopea luopuminen tuskin on mahdollista, mutta niistä eroon hivuttautuminen on se, mikä pitäisi tehdä. Mitä nopeammin virheellinen ratkaisu tunnustetaan, sitä vähäisemmät ovat kielteiset seuraukset. Jonkun pitäisi oikeastaan mennä kertomaan raha- ja teollisuusmiehille mitä liian ahneelle jää lopulta käteen.
Täytyypä tähän loppuun vinkata jälleen yksi asia, mitä nykyisin jo suoranaiseen valehteluunkin sortuva valtamedia ei kerro ihmisille: se miten huteria hökötyksiä (nykytekniikalla varustellut) ydinvoimalat todellisuudessa ovat. Niiden toiminta on saman periaatteen varassa kuin Sellafieldin, Harrisburgin, Tšernobylin ja Fukushiman. Lisäksi tekniikka on haavoittuvaista ja ihmiset erehtyväisiä. Kuten on nähty, tämä yhtälö seurauksineen on vaikeasti kumottavissa.