Viimeisin rivikansalaisenkin huomaama lienee NATO:n mainostaminen. Kuinka ollakaan, tämä tehdään Ukrainan tilanteen sopivasti kärjistyessä. ”NATO:on on aivan pakko päästä mahdollisimman nopeasti, muuten venakko tulee ja tappaa!” Toinen voisi olla ”Liittykää NATO:on tai vapiskaa kauhusta!”
Putin on ollut tarkka rajojen kanssa ja esimerkiksi hänen asenteessaan Suomea kohtaan ei ole havaittavissa mitään oikeasti hälyttävää. Se ei hämmästytä, sillä meillä ei ole Donbassin teollisuusaluetta, merkittäviä luonnonvaroja, suurta venäläistä vähemmistöä eikä kolmea tai neljää Nokiaa. Nyt ei enää sitäkään vähää, mitä ennen. Nukkuva karhu tuskin meistä kiinnostuu, kun sitä ei mene potkimaan.
Kuka siis ohjaa mediaa? Rahamiehet. Yksi näiden rahamiesten pitkän aikavälin suunnitelmista on ollut verotuksellinen uudistus. Tämä on toteutettu vähän kerrallaan siten, että asiasta ei nousisi suurta hälyä, kuten edellisessä blogissa on kirjoitettu. Rikkaiden veroale ei ole tuottanut tuloksia, sillä ei ole havaintoja, että enemmän tienaavat olisivat lisänneet kulutustaan. Ruokaa ja peruskulutustarpeita tarvitaan vain tietty määrä. Rahamiehet ovat keränneet lisää omaisuutta, sijoittaneet sitä ja lopulta lähteneet rahoineen pakoon ulkomaille.
Keskiluokka on perinteisesti ollut kansantalouden tärkeä ylläpitäjä, mutta millä kulutat kun rahat menevät pakollisiin kalliisiin perustarpeisiin ja veroihin? Eli nykyiset linjaukset sallivat, että rahamiehet maksattavat nykyisellä ja tulevalla keskiluokalla ja muillakin kansanosilla rikastumisensa.
Oikeastaan joidenkin EU-vastustajien kommentit saavat tässä enemmän painoarvoa, jos muistetaan, että heidän puheissaan EU on juuri rahamiesten kyhäelmä. He saavat antaa fyrkkaa toisilleen muiden väestön osien ja varsinkin EU:n reuna-alueiden kustannuksella. Tämä ei lupaavalta kuulosta (vielä) suhteellisen varakkaalle Suomelle. Valtavalle velkataakalle ei löydy maksajia, koska varakkaita ei kiinnosta, ja muut eivät kykene. Nykyisillä päättäjillä ei ole todellisuudessa eväitä asian korjaamiseksi, vaan joutuvat ottamaan rekkalastillisen toisensa jälkeen lisää velkaa. Yhteisöveron pudottua parinkympin tienoille selvää on, että yrityksistäkään ei apua löydy. Tietenkin poliitikkojen pitäisi pysäyttää nykyinen syöksykierre, mutta valitettavasti heidän vaalikampanjansa on liian liukkailla rasvoilla voideltu. Ei liene tarpeellista mainita, kenen toimesta.