Ensin litania faktoja:
1. Paavo Väyrynen jollain todennäköisyydellä jakaa Keskustapuolueen kahtia, mutta linjauksiensa perusteella kiilaa tulevaisuudessa myös Perussuomalaisten reviirille. Näistä kiinnostavampi kehitys on nähtävissä Apukok… siis Keskustan kohdalla, joka on jo kenttäväkensä puolesta valmiiksi jakautunut. Monet alkiolaisista eivät kannata talousliberaaleja linjauksia, varsinkin kun Kokoomus saa aina ruusut ja Apukoomukselle jää risut. Pisnesmiehelle Väyrynen on kuolemanvaara, mutta eiköhän pääministerin loppu tule muutenkin, viimeistään seuraavissa eduskuntavaaleissa.
2. Sauli Niinistöllä saattaa olla jotain lakaistuna maton alle. Espoon Dipolin puoluekokoukseen hänen edellinen vaimonsa jäi saapumatta elävänä. Tapauksesta ei tuolloin pyörähtänyt huhumyllyä käyntiin, mutta myöhemmin asiaa ovat alkaneet spekuloida muutamat tahot. Suomen väkisin ja ilman kansan lupaa euroon (= talousahdinkoon) vienyt mies istuu nyt presidenttinä. Maan petos tai ei, emme täällä väitä, että politiikka olisi jotenkin reilua tutkivan median loistaessa poissaolollaan. Silti ihmisillä on oikeus tietää presidenttinsä menneisyydestä.
3. Media petasi juuri Niinistölle vaalivoiton. Siksi näissä vaaleissa ei niin kovin paljon mielenkiintoista ollutkaan.
4. Monet puolueet keskittyivät kampanjointinsa perusteella ylemmän keskiluokan naisten äänien kalasteluun. Tästä saattaa johtua esimerkiksi vasemmiston kehno vaalimenestys, vaikka henkilötkään eivät olleet mitään napakymppejä presidenteiksi. Eikö maailmasta muka löydy muita ihmisiä, kuin vihervasurifeministejä? Ääniä on saatavissa sieltä, missä teot koetaan ihmisiä palveleviksi.
5. Laura Huhtasaaresta mahdollisesti tulee merkittävämpi taho politiikassa kuin hän tällä hetkellä on. Hän hoiteli oman roolinsa hienosti kokemattomuudestaan huolimatta.
6. Sinisten loppu häämöttää. Tervemenoa ja anna kuule Timo kaiken kellua vaikka uima-altaallisessa kylmää bisseä. Kyllä se siitä pian vajoaa kuin ilman äänestäjien suostumusta perustettu (sana sensuroitu moderaattorin toimesta) puolue.
7. Voi olla, että juuri Paavo Väyrynen ottaa Timo Soinin menettämän paikan politiikan vastarannan kiiskinä. Tämä rooli varmasti sopii Väyryselle, joka näyttää suorastaan pitävän jarrumiehen tehtävästä.
Muutakin olisi paikallaan tässä kommentoida, mutta suurin osa tärkeistä on nyt tuossa yllä. Sitten varsinainen asia joka on nyt herkullinen esittää:
Koska muut puolueet muodostavat anti-Kokoomuslaisen rintaman vai aikovatko ne jatkaa tarpeettomina apukokoomuksina? Tässä on vaihtoehtomedioille paikka herätellä ihmisiä, sillä liian moni puolue on hallitukseen päästyään teoiltaan nykyään talousliberaali, eivätkä ihmiset välttämättä huomaa sitä. Linjauksia on tietenkin monenlaisia, mutta ne ovat vain sellaista puhetta. Kokoomuslaiset talousratkaisut ovat kahdenkymmenen kuluneen vuoden aikana sortaneet maamme talouden syvään suohon. Nyt käynnissä oleva talouden nousuvaihe on kauan sitten ennustettu pomppu pitkän ja katkeran pudotuksen jälkeen, ei muuta.
Kokoomus ei ole muuta kuin yksi talousliberaali puolue tässä kuviossa, murheenkryyni ovat liian monet apukokoomukset. Mikään ei muutu, jos puolueet vain puljaavat keskenään ja antavat kokoomuksen/talousliberaalien sanella keskeiset päätökset. Tämän uskallamme nyt sanoa Sampo Terhon blogissaan paljastettua, miten hallituksessa asioita hoidetaan, olkoonkin, että hänen oma puolueen irvikuvansa edustaa puhtaasti apukokoomuslaista linjaa.