Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen tuumaili, että onko oikein, että politiikkaa voi tehdä laittomin keinoin? Ehkä hän voisi kertoa, missä politiikkaa tehdään laillisin keinoin.
Ei ole ensimmäistä kertaa nähty, että poliitikot tilaisuuden tullen asemoivat asiansa ja politiikan lain yläpuolelle. Tavallaan tämän palstan lähtölaukauksena oli Kokoomuksen virkamiesten tapa väärentää asiakirjoja, että voisivat näin tekaistun järjestötoiminnan avulla nostaa yhteisöille myönnettäviä tukia yhteiskunnalta. Ikävä vain, että osa rahoista – mahdollisesti kaikki – päätyivät poliitikkojen omiin taskuihin sen sijaan, että sillä olisi saatu mitään yleishyödyllistä aikaiseksi. Lakia tutkinut ihminen määritteli toiminnan täyttävän ”törkeän petoksen” kriteerit.
Kenties valtakunnansyyttäjä voisi aloittaa vaikkapa oman vasemmistolaisen taustapuolueensa asioiden tutkimisen. Jopa Janitskinin palstalla vinkattiin, että monissa puolueissa tehdään edellä mainittua väärennöstyötä, ei vain kokoomuksessa. Tai jos kanttia riittää, niin ainahan valtakunnansyyttäjä voisi mennä Kokoomuksen asioita tonkimaan. Onnea mafian kaatamisyritykselle ja sympatiaa on jaossa jo tässä vaiheessa.
Ehkäpä valtakunnansyyttäjän kannattaa jatkossa pidättäytyä sananvapauden rajoittamiseen tähtäävästä toiminnasta, sillä se on ihmisten oikeustajussa edelleen niitä kaikkein tärkeimpiä arvoja. Valtakunnansyyttäjän viran ei tulisi olla poliittisten agendojen keppihevonen varsinkaan näin merkittävässä asiassa.
Nyt kun tämä on sanottu, niin on totta, että perussuomalaisen kansanedustajan kommentti oli ainakin lievästi loukkaava. Tosin se oli myös laskelmoitu, sillä juuri näillä irtiotoilla ja niihin liittyvällä julkisuudella Persut saavat kannatusta. ”Kaikki sataa heidän laariinsa”, kuten aikaansa seuraavat ovat jo huomanneet. Joskus suorastaan kilisee.