Meitä suomalaisia tämä kiinnostaa sikäli, että meillä ei ole omaa valuuttaa ja valitettavan iso läjä velkaa. Toisin sanoen, kaikki eurosidonnaiset päätökset ovat vieneet ns. hyvinvointivaltion kuilun partaalle. Enää ei tarvita kuin pikkuinen tuuppaus vaikkapa uuden finanssikriisin muodossa ja valmista tulee.
Tässä vertailukohtana kannattaa käyttää Ruotsia, jolla on oma valuutta iskunvaimentimena. Velan suhteen tilanne on mielenkiintoisempi: sitä naapurissa on maksettu kiireellä pois, kiitos lähinnä juuri oman valuutan ansiosta toimineiden ulko– ja sisämarkkinoiden. Ruotsissa on matukysymys räjähtämässä vähitellen käsiin, mutta muuten heillä on aihetta ylpeyteen.
Mitä omaan maahamme tulee, muitakin synkkiä asiantuntijakommentteja on viime aikoina kuulunut. Hiljaisuudessa valmisteltu perustuslain 10. pykälän muutos on todettu ulkomailla sitoutumattomien professoreiden toimesta ”häpeälliseksi esimerkiksi” oikeusvaltion romuttamisesta. Myös presidentti ja oppineet arvostelivat äänestystä perustuslakia loukkaavaksi. Perustuslain muutosta politiikan piireissä perustellaan terrorismin uhalla, mutta käytännössä lain sanamuoto tulee takaamaan erittäin väljän tulkinnanvaraisuuden ja jopa tarkoitukselliset ylilyönnit. Urkintaan riittäisi jonkinlainen todellinen, kuviteltu tai mahdollinen ”uhka”. Kyseinen termi kuulostaa maallikolle asialliselta mutta on silti erittäin laajalti sovellettavissa.
Uuden perustuslain 10. pykälän ideana ja todellisena tarkoituksena on mahdollistaa kansalaisiin suunnattu mielivaltainen vakoilu. Murheellisesti SDP on jotenkin saatu ostettua hankkeeseen, jonka se olisi pystynyt estämään, mutta toisaalta demariplösöiltä ei liikoja koskaan odotettukaan.
Somessa on niitä, jotka yrittävät saada ihmisiä äänestämään oikein, eli käytännössä luopumaan nykyisistä valtapuolueista. Heillä alkaa olemaan kiire, mikäli he haluavat estää nykyisiä rahamiesten pillin mukaan pomppivia perusuunopoliitikkoja synnyttämästä konkurssikypsää poliisivaltiota.